Huhtikuu oli lyhyt kuukausi. Pääsiäinen, vappu ja aika paljon töitä. Kuukausi kului kuin pikakelauksella, eikä siinä ehtinyt edes juoda kunnon iltapäiväkahveja residenssivieraamme Sampon kanssa.
 
Onneksi kuitenkin vielä residenssiajan viimeisenä arkipäivänä ehdimme korjata tämän vääryyden. Oli hauska jutella ja kuulla Sampolta, miten hänen aikansa Talolla oli mennyt. Kuukausi oli ollut tuottelias, ja kiirettä oli pitänyt hänelläkin, sillä meneillään on ollut monta projektia yhtäaikaa.
 
Residenssiajan tuloksina oli syntynyt muun muassa pieni mies, nukke, joka on Sampolle uusi työväline. Pukusuunnittelijan kanssa yhteistyössä toteutettu nukke, jonka käsiä ja jalkoja voi liikutella ja ohjailla, tulee todennäköisesti esitykseen, johon Sampo on tehnyt Talolla klovni-tekstejä. Talossa oloaikana esityksen työryhmääkin on saatu kasaan.
 
Kiireisenä hänet on pitänyt myös Hiljaisuus-festivaalin suunnittelu ja pohjustustyö Agit Cirkin kanssa. Residenssissä on syntynyt myös uutta materiaalia soolotyöhön, jota pääsee kokeilemaan Houkutus-esityksessä Kauppayhtiöllä 27.4.2012.
 
Sampo pohti, että töiden tekoa on edistänyt muun muassa se, että on poissa normaalista asuinympäristöstään. Kun ystäväpiiri on pienempi, jää enemmän aikaa keskittyä töihin. Samoin yllättävän paljon tekee myös se, että Talosta erillään olevassa residenssiasunnossa ei ole nettiä. Netissäoloaika on siis rajallinen, minkä takia käyttö järkeistyy ja tulee tartuttua asioihin.
 
Jäiden lähdön näkemättä jääminen jäi hieman harmittamaan miestä, jonka työpöydän vierellä olevasta ikkunasta on näkymä suoraan Kemijoelle. Hän kun ei ole ikinä onnistunut missään näkemään jäiden lähtöä, mikä on ollut hänen haaveensa ihan pienestä asti.